keskiviikko 31. tammikuuta 2007

Ihimistieteellisille kokkeille altistettu kahavinkeitin ja puheluja Afrikasta

Joo, pittäähän munki varmaan ilimottautua tänne, että oon mää oikiasti elossa sen Tansaanian reisun jäläkeen; ettei nuo kämppikset ihan palturia puhunu. Pikku hilijaa alakaa viimesetki rusketukset hävitä naamasta. Mää toin sitte nutkasejen (cashew ja pistaasi), teen ja kahavin lisäksi ihan kunnon talaven tullessani, täälä on ollu viittätoista-kahtakymmentä astetta melekeempä koko ajan mun tulon jäläkeen. Ei palio pulukkamäki kiinnosta (vielä), ku elimistö ei ymmärrä tuottaa lämpöä olleskaan. Sisälläki tuulenhalakasia eli iso nokka jäässä koko ajan.

Mutta olipas se verratonta lukia blogista, että täälähän oli mua kaivattu. Tottuuen nimesä täytyy tunnustaa, että mulla ei koko kuukauen aikana juuri kotiasiat kävässy mielessä, niinku ei koulu- tahi työasiatkaan. Oli se sen verran kokonaisvaltanen reisu. Ihan mahtava. Kyllä piti heti tilin saldua kattua, että riittäskö toiseen samanlaiseen rahhaa. Riittäis kyllä. Pittääki rueta suunnittelemaan... Ens kerralla vois myös jäähä sinne töihin, nimittäin niitä sielä riittäis.

Tansaaniassa meni kyllä vähemmän rahhaa ku mitä kuvittelin, eläminen oli halapaa kunhan pahimmat turistipaikat kiersi kaukaa. Yhteyenpittoon sain kyllä menemään valluuttaa, noin viiensaan euron puhelinlasku tupsahti tuossa. Mutta harmittanu ois, jos en ois niitä puheluita soittanu. Ens kerralla pittääki hommata sieltä paikallinen priipeid-liittymä. Ja jos sieltä päin joku soittaa, niin maksaahan seki ilimeisesti mulle. Ei niillä sielä oo varraa mulle soitellakaan, laittavat vaan häläreitä, niin tiiän, että ne on elosa ja aattelevat mua :)

Vaan täälä kotona sama huluvaton meininki kyllä jatkuu niinku en ois pois ollukkaan. Yks saksalainen tyttö kävi meillä oleskelemassa pari yötä, ja sillon ainaki huomas, että me heitetään ihan yhtä huonua juttua myös englanniksi. Ökyä. Huonojen juttujen aivomyrskyssä keksittiin sitte aamutoimien helpotukseksi kahavinkeittimen käyttö sekä maitokahavin että kaurapuuron tekkoon - yhtä aikaa. (Maito+vesi keittimen vesisäiliöön, kahavinpurut normaalisti suodattimmeen, kaurahiutaleet, öljy, sokeri ja suola kannuosaan) Sitähän piti kokkeilla, ja eka kerta meni kyllä vielä harjottelun piikkiin, tosin maku oli hyvä. Mutta ens kerraksi pittää ratkasta jotenki kauramaidon juoksettumisongelma, se nimittäin tukkii kahavinkeittimen kestosuodattimen ja sittehän tullee vesi-maito suodatinosasta yli kahavinpurujen kans... Samoten olis hyvä saaha siihen joku sekotussysteemi kannuosaan, vanhana kemistinä oon miettiny titrauksesaki käytettävvää magneettisekottajjaa...

Kauhia ku tämä kylymä keli vieki energijjaa. Tuntuu, että joka ilta on ihan hirviän väsyny, eikä minnekkään vois lähtä. Tanssitunnit on jääny multa kokonaan, enkä oo ruokaakaan jaksanu lähtä ettimään. Jospa tämä tästä... Pittää katella aurinkoisia kuvia Tansaaniasta ja kuunnella bongo flavour -mussiikkia, niin jospa mieli lämpiäis.

tiistai 30. tammikuuta 2007

Televiisijossa

Se on ihmeellinen asia, kun huomoo tekevänsä töissä melekeistä sammoo asiaa, kun mitä on tottunnu tekemään vuan vappaa-ajallaan. Kummallista napullella tiijotetta lehtiin töissä. Ja sitten vielä vastailla toimittajillekin työajalla iliman hippustakkaan tunnetta että nyt pittäis oikeasti olla tekemässä töitä.

Parj ihan ilimasta vinkkiä, siltä varalta että joku joskus haastattellee televiisijoon. (esmerkiksi keskellä mettää 21 asteen pakkasessa, ja toimittaja kyllä tarkenee tietennii iliman pippoo.)
Kannattee pittää silimät auki, leuka ylläällä ja jutella sillai harvakseltaan, että siitä suapi joku tolokunkii. Sitten jos vielä tietee jottain siitä asiasta mistä olis tarkotus huastella, niin hyvä tulloo.

tiistai 23. tammikuuta 2007

Pakkasta, vihoinnii

Tiällä on ihan oikee talavi. Välillä on ollunna alta -20 astetta. Suas nyt nähä, miten kaavan tämä oikee talavi kestee. Minä ainakin pijän lumesta ja pakkasesta niin palajon, että se jo ittessään on syy yrittee tehä ilimastonmuutokselle jottain (muista, aika palajon isommista syistä voit lukkee esmerkiks ilmasto.org -sivustolta). Niin, ja ei pijä unohtaa pulukkailua! Vihoinnii on piässy myös mäkkeen. Michael ei taija kyllä jakkaa tätä talavi-innostusta kanssani, mutta Yläkerran Anna onneksi ymmärtee hyvän piälle.

Harvennettiin tässä lemmikkielläinkantoo (eli pölypunkkeja), kun suattaa hyvin olla ainoa tillaisuus tänä talavena. Vietiin sit talon melekein kaikki peitot, tyynyt ja patjat pihalle yöksi. Olj kyllä pikkasen epämiellyttävvöö, kun piätti sitten flunssa tulla justiinsa samana yönä. Vejin sitten lämmikkeeksi kaikkea villapaijoista ja pyyhkeistä lähtiin. Peitto on kyllä hieno asia.

Tännään tullee kylläilemmään pariksi yöksi vieras hospitalityclubin kautta. Siinä kulluu ilta taatusti mukavasti.

torstai 18. tammikuuta 2007

Yhen käjen varassa

Jotkut ossoo tehä vaikka mitä yhen käjen varassa. Esmerkiks seisoa. Minnoun huomannu, että kummasti muuttuu jotkiin asiat vaikeammiksi, kun ei oo kuin yks käsi käytössä. Tietenniin sellaset asiat kuin lumitöitten teko (tiällä on vihoin ja viimein lunta, sitä ropsahti kerrasta parjkytä senttiä, ja lissää tulloo koko ajan), siivous ja tiskaus, ja muu sellanen enempi voimoo vaativa. Niin ja käsilläseisonta tietenniin. Mut sitten on sellasia pikkujuttuja, joita ee oo tullunna ajatelleeksi aiemmin.

Mahottomia yhellä käjellä on hammaslangan ja kuukupin käättäminen, ainaskin.
Hankaliksi mutteivät sentään ihan mahottomia esmerkiksi sukkien ja kenkien ja lapasten pukeminen, postin haku luatikosta pihalta, asijoitten kaivaminen kaapista pinon alta, ja tämä konneella naputtelu.

Ai niin, olleellisin meinas unohtua kokonaan. Yläkerran Anna on palannut!

perjantai 12. tammikuuta 2007

komeettaretkellä

Tiällä oli kommee uamu. Kävelin tuonne Kallaveen rantaan kahtelemmaan, josko komeettaa (McNaught) näkyis. Oli pahimmoilleen ohutta pilveä kaakossa, jäi näkemättä. Eilissä iltapäevällä se kyllä näky kommeesti. Siitä onniin kymmenen vuotta, kun uon viimeksi nähny komeetan ihan paljaalla silimällä, edelliset taesivat olla Hyakutake 1996 ja Hale-Bopp 1997. Ursan mukaan McNaught on kirkkain komeetta kolmeenkymmeneen vuoteen, eli voettoo nuo aekasemmat näkemäni. Ee se kyllä yhtä selekeesti näy (aenakaan muistaakseni), kun on rutjake tuolla liian kirkkaalla taevaalla.

Auringonnousu olj kyllä hieno. Selällä olj yhen yön jiätä, ja aarinko heijastu siitä. Jokohan se olis Kallavesj onnistunu jiätymään, se on jo kolomatta kertaa yrittämässä sitä tänä "talvena", jokohan pikkuhiljoo onnistuis ja tulis ihan oikee talavi. Eik' tällanen piäkaapunkilainen mikä tämä on tähän suakka ollunna.

Noitten asuinkavereitteni iloksi tässä piäsi käämään niin, että laittovat kipsiin tuon meikäläisen ranteen. Tae immobilisaatioksi se sitä itte kuttui, se liäkärj. Joten nyt en sua tiskata, enkä tehä oikein mittään muutakkaan. Tietokonneella kirjottaminenkin on tosi hijasta, kun käätän tällasta yhen sormen järjestelmää. Onneksi on nuo muutkin tiällä meillä, niin voi pyytää niitä tekemään jos ei itte pysty (tai oikeestaan sua).

maanantai 8. tammikuuta 2007

Uus huone ja käjetöntä menoa

Sain tuossa viikoloppuna jonniin ihmeellise tehokkuuven puuskan. Ja kannoin roippeeni olkkariin. Ja olkkarin roippeet entisseen ommaan huoneeseen. Oon jo pitemmän aikaa pohdiskellunna, että se suattais olla ihan viisastakkiin, kun sitten olis keittiö ja olkkarj vierekkäin. Eekä minun tartteis herätä yöllä, jos joku satuu halluumaan vaikka keittee ruokoo. Nimittäen toesinnaan meillä on tiällä melekosen erlaiset vuorokaasrytmit. En oo iha vielä suanunna kaikkea paikallensa, mutta eeköhän sitä kottiuvu tähän uuteenniin huoneeseen.

Tännäin tiältä suli lumet. Ei oo mun elläissäin ollu aikasemmin tämänsorttista talvea, jotta lumet sullaa tammikuussa. Vaikka eehän niitä ollunna kuin nimeksi. Kaikki kävelytiet on ihan kaljamalla, onnistuttiin Miikun kans kumpanenkin särkemään ittemme kottiin tullessa. Nyt ollaan tämä ilta ainakin ykskätisijä, kaepa tämä tästä huomiseksi.

Harmittaa vuan kun tuli kaavuttua tuolla polokupyörällä ihan ommaa typeryyttä, ee vaan älynnä tae viittinä kiäntyä takasin vaikka näk että ihan kirkkaalla jiällä on tie iliman kiven murentakkaan. Se on kummallista kyllä miten nuo aevot toemivat, tai eivät toemi. Kun jonnekin on tullu typeryyspäessänsä mentyä (tae jottain alotettua) sitä vaan jatkoo vaekka hyvin näköö että typeröö se on. Ja sitte sitä särköö ittensä, tae joissakin tappauksissa tuhloo rahhoo (ommoo tae usseemmin kae jonku toisen, yhteiskunnan esmerkiks) tae muuten vuan hölömöilee, kun on kerran tullu jo niin palajo tehtyä ettei sitä nyt ennee ruveta muuttelemmaan. Ehkä siinä on jottain sammaa kuin siinä, että tehhää aena vaan samalla tavalla kuin aena ennennnii vaikka viksumpiakin tapoja olis. Ehkä sitä on vaan molemmissa investoinu jo niin paljo siihen entiseen tai siihen jo tehtyyn, ettei se takas kiäntyminen, kesken jättäminen tae uuven tavan oppiminen vuan oo niin yksinkertasta kuin sitä kuvittelis äkkinäinen.

lauantai 6. tammikuuta 2007

Eippei ollaan ku kybäl öögii tsiigataan

Mul on ollu snadisti nihkeet täs ku mä en oo nähny mun kämppiksii pidempää tiimaa. Hatsittaa (=ikävä) aika paljon. Täs bytingis on kuitenkin ollu megafantsuu... mut spottasin et seo just näi siksku mul on ihkuimmat kämppikset ikinä. Ei tää haussi oo midist ilma oikeet possee - eikä missää oo samanlaist ku tääl... Silleen, tää tönö on kuitenki meitsin himis. Ei mul oo mitää muut mestaa mihi mennä goijaa ja sillee...

Tänää stiikattii(nähtii, niinku) eni hau Anna-Riikan kans. Oliks eniten koleeta ikinä, dusattii yhes vegaanist mättöö, oliks vähän timmii shittii se safka(pizzaa, niinku). Sit funailtii et meil on molemmil niinku snadi misis(ikävöinti) ku yläkerras budjaava Anna on siel mestoil(Zanzibaril, niinku).

Sorge vaan muute koko sil gängil joka blesaa(lukee, daiju - daa?) tät blogsuu ku en oo faindannu taimii skriivaaz shittii tälle mestalle... Oon ollu snadist kujal ku hukkasin laiffini tärkeimmä jutun ja oon niinku hajoillu siihe. Sit oon ollu ihan mutkal siitku snögee ei oo dropsinu skaisseist. Mua se friikkaa täböö. Kelaakohan kööri ever sitä et tää boltsi mis meitsiki taaplaa on niinku se ainoo mesta mis niinku universumi laittaa jarkut rullalle ja syynää itteensä(siis niinku väsää metallist semmosii tuubei mis o jotai pleksii joka bendaa laittii, et kaikki ois niinku kingimmä kokost)?

Must se, et ollaan niinku et, mitä hä, on iha ökyjeez. Must on ihan perseest et täski maas on friiduu ja jäbää jotka kelaa et se on ihan kuul et luftis ei frysaa niinku pitäs. Nihkeet sheebaa, sanon. Tää on kuitenki mun boltsi, mun musamesta, mun fiilis ja mun ainutkertanen laiffi ja ahneus pistää tän koleen shitin kaiken päreiks. Et nii sorge ku en oo skriivaillu midist. Hajottaa vaa jotkut jubat välil vähä liikaa, et kerkeis sillee väsää stoorii siit mitä mulla on häppeningii.

Mut enihau - mul ja Annal on ikävä Annaa, me digataan siit aika vildesti(paljon, niinku, eks tajuu?) ja väsättii just vegaanist plättyy. Oon täs nurkil kelaillu kans sitä, mite ihmiset o vaan evoluution mogaamii klanei tsimppei, jotka vaa funailee itte olevansa jotenki muka super, vaikkei ne ees oo, daa. Mut mä funailin et skriivaan siit sit mun omaa blogii eriksee... Väsään täs ny kuiteski kandii siit, mite fedusta hopattii liia hösselis alas ja sen takii hommat kusee enemmänku ehkä pitäs. Eippei me ollaa hela jengi, mut siit lisää joskus.