lauantai 17. maaliskuuta 2007

Eeroopan tuliaisija

Nyt onniin näköjänsä ollunna leevosentiellä hilijasta. Itte olin tuolla Rysselissä suakka käämässä Muan ystäviin immeisten kanssa. Palasin tänne kottiin muanantaena.

Olj ihan huippu reissu. Römellettiin ensteks tuosta Itämeren ylj Rostokkiin, ja sieltä sitten kiskoloeta pitkin Berliiniin. Perliinijä päevä pällisteltyämme liityttiin saksalaisten ja puolalaisten Maan ystävien bussiin, ja siitä sit Brysseliin. Rysselissä oli Muan ystävien Big Action. Vuajittiin yhessä 16 maasta tulleen 300 ihmisen kanssa Eeroopan Unijonniin viksumpata enerkijapolitiikkoo.

On se vuan tolokuttoman käsittämätöntä, etteevät nuo kaekki piättäjät tunnu tajjuuvan mikä se olis oikeasti tärkeetä. No enerkijansiästö ja uusiutuvviin enerkijamuotojen käättö. Ja ehottomasti sitovat tavvoitteet näille ja hiilipiästöjen alentamiselle. Kehtoovatkin puhua vuan hiilen talteenotosta ja varastoinnista tae yjinvoimasta, kaekee sitä onniin. Saevat onneksi etes jonniinsorttisen sittoumuksen 20% päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Tuokii on tosasijassa kuitennii liian hippusen. Mutta niin, noitten takkii sinne suakka tulj siis reissattuva.

Olj kyllä vaikuttavvoo nähä, miten järjestelyt vuan lumpsahtelj menemään. Hyvin olj suunniteltu. Suatto siinä ehken ittekin tulla opittua jottaen. Vähintäänniin siitä, miten paljon hittaammin useampi immeinen on liikuteltavissa kuin itte. Uppee tunnelma siellä itte tapahtumassa olj, mussiikkia ja tanssivia ihmisiä, kaekilla ilone olo. Kannattoo kattoa tuo viteo kyllä tuolta Big Actionin nettisivuilta. Sieltä suattaa löötyä tuttujakkiin vilimitähtijä.

Matkalla tuonne Rysseliin nukuttiin hospitalityclubin kautta. Ystävällisiä persoonia tuli tuas tavattua. Rostokin majoittajan luona piäsimme tutustummaan paenokonneisiin ja paperin tekkoon muatilalla. Perliinissä tuasen meijät toivotettiin tervetulleiksi neljän immeisen lämminhenkiseen kommuunnin.

Palluumatkalla saerastuinkin sitten ilimeisesti influenssaan. Laivamatka ja vielä muutama päivä Suomeen palattuakin tulj lähinnä pötkötettyä yli 39 asteen kuumeessa. Mummon hautajaisiinkin mänin sitten kippeenä, mutta selevisihän sitä siitäkin särkyliäkkeen voimin. Nyt uon onneksi jo tolopillani, ja ekaa päivää iliman kuumettakin. Tuas kippeenä ollessa huomasi kyllä, että kämppikset on mualiman parraat olla olemassa. Sua pettiin suoraan ruokoo ja teetä, eikä oo ollenkaan niin kurjoo kun tietee että on ne kotona, ja kyllä ne tänne tulloo kattomaan miten sitä pärjäilöö.

Kevättä kummastellessahan tämä aika männöö. Ei ollu ainaskaan liian pitkä talavi tänä vuonna.

Ei kommentteja: